Musiikki oli hyvää, kovalla ja meno oli päätä huimaava. Pelon hetkiäkin koettiin jossain vaiheessa, eikä vessaan uskallettu sen jälkeen enää lähteä. Pizzaa tilattiin, vaikka pizzeriaa läheltä ei meinannut löytää ja jos löytyi niin kotiin (keskelle metsää) kuljetus tuotti hieman vaikeuksia.
Lauantai-iltana tanssittiin paljon niin
Macarenan kuin myös
Call me Mayben tahtiin. Apinoita ja laiskiaisia leikittiin, vaikka ei siinä kauheasti leikkimistä edes ollut. Saunottiin kovissa löylyissä ja sieltä tullessa katseltiin tähtiä. Ja löytyi pimeään kämppään mentäessä myös tietokoneen ruudulta meille osoitettu viesti.
|
Vas. Jan, Niilo, Sakri ja Lauri tanssimassa Macareenaa. |
Perjantaista lauantaihin ainoastaan Henna ja Sonja päättivät ummistaa silmiään, muut valvoivat ja HILJAA krebasivat alakerrassa. Lauantaina iltapäivänä sitten suurin osa nukkui päikkärit.
”Joka ilta kun lamppuu sammuu ja saapuu oikea yö…”
|
Lauri, Ville, Sakri. |
Ja sitten yläkerrassa nukkuville tuli äkkiherätys ja kaikki putoilivat niin ilmapatjoilta kuin retkisängyistä kun Ville soitti kajareista Robinin
Frontside Ollien ja Henna kiljuu: ”Mä haluun nukkuu!”
Myöhemmin illalla järjestimme vanhojen tanssit Citykani/Etana -tyyliin. Tiia ja Ville pääsivät onnekkaina huippumalleiksi ja heille taiteilimme upeaakin upeammat asut: hatut, mekon nyöritykset ja pihlajanmarjat olivat viimeisen päälle kohdallaan.
|
Ville ja Tiia valmiina Wanhoihin. |
Mutta kaikki selviytyivät hengissä, kaikilla oli hauskaa ja uudestaan
otetaan joku kerta vielä varmasti. Niin ja kaikesta energiasta meillä on
kiittäminen ES:ssää ja kahvia.
|
Ja tässä vielä kaikki paitsi Eetu, joka on kameran takana. |
Ja tässä vielä kaikki paitsi Eetu, joka on kameran takana.
- Citykanit & Etanat: Henna, Sonja, Tiia, Petra, Riina, Justus Niilo, Lauri, Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti