Terppa
kaikille,
Tässä tulisi
nyt vielä kuulumisia partiokesän kuumimmalta leiriltä, Amerikan jamboreelta,
kun vihdoin ollaan päästy takaisin normaalin elämän makuun.
 |
Kuvan ottoon valmistautumista |
 |
Suomen joukkueen yhteiskuva (c) Lasse Roiha |
Jamboree on
siis kaikkien maailman partiolaisten yhteinen leiri, joka järjestetään joka
neljäs vuosi. 14-18 vuotiaat ovat leirillä osallistujina (tämän voi jokainen
kokea vain kerran) ja sitä vanhemmat lähtevät sinne töihin. Tänä kesänä leiri
oli Länsi Virginiassa jenkeissä ja siellä oli yli 45 tuhatta partiolaista ympäri
maailman. Seuraavan kerran leiri on 2023 Etelä-Koreassa. Sekin reissu vaikutti
kyllä aika kutsuvalta ja mielenkiintoiselta.
Mitäs kaikkea
sitä siitä leiristä sitten kertoisi?
Ainakin
päällimmäisenä voi mainita uudet ystävät ympäri maailmaa ja se fiilis, kun
kaikki tulevat juttelemaan aamusta iltaan täysin estottomasti tuntemattomille
ihmisille. Leirillä ei kyllä tarvinnut olla hetkeäkään yksin, kun jostain jo
tupsahti uusi tyyppi keskustelemaan kiinnostavista jutuista ja tekemään
tuttavuutta.
Toinen leirin
ihmetyksen aihe oli ruoka. Aamupalaksi oli aina munakasta, pekonia, riisiä,
jogurttia ja jotain epämääräisiä herkkuja. Lounaaksi puolestaan oli sipsejä,
keksejä, appelsiinia, kuivalihaa ja vanukasta. Ne alkoi kyllä aika nopeasti
tulla korvista. Ja illalliseksi oli viittä eri vaihtoehtoa, joista yksi oli
aina hampparia eri muodossa ja loput neljä aika pitkälti kanaa eri tavoilla
valmistettuna.
Kasvikset
aiheuttivat myös suurta mielipahaa, kun jokainen kasvis maistui siltä, kun
olisi maakellarin pohjaa maistanut. Ensimmäinen reissussa syöty porkkana oli
kyllä elämän pahin hetki, niin hirveältä se maistui.
Ruoan lisäksi
leiristä voisi mainita teltat, jotka olivat jotain niin luksusta kuin vain
suomalainen partiolainen voi kuvitella. ISTien (eli aikuisten) teltoissa
majoittui aina maksimissaan neljä tyyppiä ja ne olivat niin korkeita ettei
teltan kattoon oikeen ylettänyt edes kurkottamalla. Niissä nukuttiin
kerrossängyissä, jotka olivat huomattavasti mukavampia kuin normaalit
kotisängyt (ainakin omasta (Hildan) mielestä) ja tilaa oli vaikka muille jakaa.
 |
Teltta ulkopuolelta |
 |
Teltta sisältä + Hilda |
Me aikuiset
olimme töissä leirillä, joten meidän normaalit päivämme koostuivat suurimmaksi
osaksi töissä olemisesta (me olimme töissä vesiesteradalla ja postissa) ja
illat vietimme kahviloissa, saunalla (siellä oli sauna!!), leirialuetta
kierrellen, merkkejä vaihdellen ja yhteisohjelmissa. Yhdessäkin
yhteisohjelmassa oli laulamassa Broadwayn Disney-laulajat, toisessa oli todella
mahtava droneshow ja kolmannessa varmaan vartin ilotulitus ja valoshow. Töissä
tutustuimme myös uusiin kavereihin maailman ympäri eikä työ siten edes oikeen
tuntunut työltä.
 |
Avajaisissa |
 |
Vähän koskea laskemassa |
Ennen leiriä
olimme viikon verran reissaamassa jenkeissä oheismatkalla. Kohteinamme olivat
Washington DC, Philadelphia ja New York.
 |
Valkoinen talo Washingtonissa |
 |
Näkymä Philadephian taidemuseon portailta (niiltä samaisilta, joissa Rocky juoksee) |
Hienoin kokemus oheismatkalla oli ehkä Kalaharin vesipuisto, jossa olimme kaksi päivää. Vesipuisto oli tosi iso ja hienosti tehty ja siellä oli myös aivan jumalattoman suuri peliluola, josta voitimme ties mitä (tärkein voitto oli ehkä vieteri). Vesipuistossa uskalsimme mennä jopa kaikista hurjimpaan mäkeen, vaikka se aika paljon etukäteen pelottikin. Saimme testata myös surffikonetta, joka oli kanssa ihan tosi kivaa.
 |
Peliluolan peleistä voitti lippuja, joilla sai ostaa palkintoja, vieteristä ei tullut kuvaa :( |
 |
Hilda delfiini ajelulla |
New york oli
myös tosi siisti ja tuntui aika absurdilta hengailla Time squarella uusien
kavereiden kanssa pohtimassa mitäs sitä seuraavaksi tekisi. Suositellaan tätä
kokemusta. (Paitsi ei kannata maistaa niitä porkkanoita!!!, heh)
 |
New Yorkin Time Squaren ihmisvilinää ja valotauluja |
Vielä viimeisen
erityismaininnan saa maailman söpöin laama, jonka onnistuimme vaihtamaan
suomalaiseen väiskiin. Kyllä oli täydellisen hyvä vaihto.
Alla kuva päässä olevasta väiskistä ja laamasta vertailun vuoksi.
Jamboree-Terveisin, Susanna ja Hilda
Jee